Kuolleita kanoja ja mustetta

Eli mitä tapahtuu kun yhdistetään psykopaatti ja kananammuntapeli

Katastrofi. Tai no, ihminen joka pälyilee psykoottisesti ruutua Wiin aseen muotoinen kapula kädessä muristen välillä "KUOLKAA" tai jotain vastaavaa. Ne kanat ärsyttävät pelaajaa tahallaan. Oma vika. >w<

Eli pikkuveljeni sai siis Wiille jonkín random kananammuntapelin. En toki pelannut.

Ja sitten se muste. Sain tosiaan joululahjaksi Winsor&Newtonin piirtämiseen tarkoitetun mustesetin, jossa tuli mustekynä&kaksi terää, mustepullo, lehtiö ym. mukavaa. Olin kuolannut sitä settiä jo kuukauden.<3 

Sen setin lisäksi sain Marimekon ruskean olkalaukun, tyynyliinan, korupuun, suloisen pörröisen pinkin Hello Kitty-hupparin jossa on korvat, lahjakortin ja luomiväripaletin. Ja suklaata. :33

Ummmh... Joulu. Jouluruuat. Lihon aina. Nytkin varmaan vyöryn kouluun... Ensi viikon torstaina. No, pikku  vikoja. Joulu on vain kerran vuodessa. 

Hmm... Jotain syvällistäkin voisi taas pohtia tässä postauksessa ettei jää tyngäksi... No muutenkin. 

Mietin omaa elämääni. Minulla on kolme ohjattua harrastusta, pianonsoitto, japani ja käsityöt. Sen lisäksi soitan koskettimia bändissä. Vapaa-ajalla teen kollaaseja, kirjoitan, taittelen kurkia, piirrän, luen, soitan pianoa, laulan, olen kavereiden kanssa, kuuntelen musiikkia, juttelen, bloggaan... Kaikenlaista. Ja koulu. Normaalin koulutyön lisäksi olen Matemaattis-Luonnontieteellisellä luokalla, jolloin yksi pitkä valinnaiseni menee matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan sekä maantietoon ja biologiaan. Muina valinnaisina minulla on kotsa ja musiikki, lyhyenä laulukurssi. Kuulun koulumme oppilaskunnan hallitukseen, jossa liityn ahkerasti työryhmiin jotka suunnittelevat juhlia tms. Kuulun koulumme äänentoistotiimiin, joka vastaa juhlissa musiikista, valoista - äänentoistosta yleensä. Sen lisäksi minulla on kaveriporukka - jonka kanssa olen säännöllisesti. 

En väitä etteikö elämäni olisi kiireinen, mutta ehdin tehdä kaiken. En vaihtaisi mitään. Kun kaiken organisoi hyvin, ehtii tehdä vaikka mitä. Mutta onko se tapa jolla haluan elää? Haluanko olla aikataulun orja? En usko. Haluan elää hetken kerrallaan. Laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, tehdä kaiken omassa tahdissa, tehdä sen mitä haluan. Olla oma itseni. En mitään muuta. (eipä sillä että kalenteri on silti kätevä)

Ja siitä pääsenkin toiseen pohdiskeluni aiheeseen. Kuka minä olen? Mitä minä olen? Millainen olen? 

Minulla on aina ollut voimakas viett miellyttää toisia, olla tuottamatta pettymystä. Olla täydellinen muiden silmissä. Aina epäonnistuessani olen tuntenut pettymystä. Olen halunnut olla sellainen kuin muut haluavat, sellainen jonka seurassa halutaan olla. Jonka kanssa on mukava olla. Jota kaivataan silloin kun olen kipeänä. 

Olen sanonut että ihmiset ovat tehneet minusta sen mitä olen. Se on totta. Yleensä ihmiset... Tavallaan muuttavat minua. Yleensä... Ihmistä, johon olen tutustunut, kiinnostava juttu, ajatustapa tai miellyttävä luonteenpiirre... Tavallaan saan sen. Tai siis... Kiinnostun siitä asiasta, alan ajatella sillä tavalla tai luonteeni hieman muuttuu. Tai jotain muuta, mutta samalla tyylillä. Joskus tyylisuuntaa, puhetapaa, mitä vain. Kuin... Kuin muuttuisin ihmisten mielen mukaan. Kaikkia en tietenkään miellytä - hyvänen aika en - mutta joitakuita. 

Selitykseni oli ehkä vähän epäselvä, mutta todellakin tarkoitan sitä kun sanon että ihmiset ovat tehneet minusta sen mitä olen. Seura tekee kaltaisekseen, enkä kadu mitään. Olen juuri minä, enkä muuta haluaisi ollakkaan.

<3 Hosimurzu

Ihanaa joulunloppua vielä kaikille <3

Päivän linkki tästä.