Aluksi, on pakko pyytää anteeksi. Olen ollut hiljaa, liian pitkään. Saamaton. Laiska.
Mutta minulla on kyllä syykin. On masentanut. Ja paljon.
Ja ollut kiire. Ja stressi. Ja itku ja hampaiden kiristys. Ja nyt olin vielä kipiäkin.
En tiedä, joskus ei vain jaksa. Mitään.
Ja viilleltyäni ranteeni jauhelihaksi ja vuodatettuani katkeria kyyneliä ja miltei pyörryttyäni tajusin että ei tämä voi jatkua. En halua apua, mutta mitä teen? Paha olo ei ota laantuakseen, huono kausi on kestänyt jo viikkoja, yli kuukauden, varmaan kaksikin. Ei tämä tästä parane. Pakko tehdä jotain.
Mutta mitä? En tiedä. Seuraava vaihtoehto lienee kys, saa nähdä jos sinne saisin jostakin lähetteen.
Voisin purkaa tähän enemmänkin, vaan ehkä säästän teidät.
Anteeksi etten osaa kirjoittaa muusta. En vain... Jaksa. Enkä keksi.
Kertokaa minulle mitä teen elämälläni. Blogillani. Kaikella millä minua on siunattu ja rangaistu.
Kiitos.
Niin ja hyvää yötä lapset <3
