Anteeksi, olen pahoillani

Tästä postauksesta tulee tynkä.... Koska en yksinkertaisesti jaksa. Minut lyötiin eilen henkisesti maahan... Ja Itkin puolet yöstä. Mutta feel better now... Much, much better.
Voisin tietysti purkaa tähän jotakin... Mutta se ei olisi reilua asianomaisia kohtaan. Joten olen hiljaa.
Päässäni pyörii paljon ajatuksia... Ja ne kasaantuvat isoksi möykyksi niin etten enää osaa eritellä niitä. Samoin tunteet.
Hmm... Ei suju kirjoittaminen ei.
Mutta runoja pitäisi 4 kouluun kirjoittaa... Ja kirjakin lukea. No, eiköhän se siitä.
Mutta kamalan yön jälkeen päivä paistaa taas, joten minun puolestani oikein oikein hyvää ja valoisaa Uutta Vuotta, nauttikaa viimeisistä lomapäivistä~

Hosimurzu kiittää ja kuittaa <3

Kuolleita kanoja ja mustetta

Eli mitä tapahtuu kun yhdistetään psykopaatti ja kananammuntapeli

Katastrofi. Tai no, ihminen joka pälyilee psykoottisesti ruutua Wiin aseen muotoinen kapula kädessä muristen välillä "KUOLKAA" tai jotain vastaavaa. Ne kanat ärsyttävät pelaajaa tahallaan. Oma vika. >w<

Eli pikkuveljeni sai siis Wiille jonkín random kananammuntapelin. En toki pelannut.

Ja sitten se muste. Sain tosiaan joululahjaksi Winsor&Newtonin piirtämiseen tarkoitetun mustesetin, jossa tuli mustekynä&kaksi terää, mustepullo, lehtiö ym. mukavaa. Olin kuolannut sitä settiä jo kuukauden.<3 

Sen setin lisäksi sain Marimekon ruskean olkalaukun, tyynyliinan, korupuun, suloisen pörröisen pinkin Hello Kitty-hupparin jossa on korvat, lahjakortin ja luomiväripaletin. Ja suklaata. :33

Ummmh... Joulu. Jouluruuat. Lihon aina. Nytkin varmaan vyöryn kouluun... Ensi viikon torstaina. No, pikku  vikoja. Joulu on vain kerran vuodessa. 

Hmm... Jotain syvällistäkin voisi taas pohtia tässä postauksessa ettei jää tyngäksi... No muutenkin. 

Mietin omaa elämääni. Minulla on kolme ohjattua harrastusta, pianonsoitto, japani ja käsityöt. Sen lisäksi soitan koskettimia bändissä. Vapaa-ajalla teen kollaaseja, kirjoitan, taittelen kurkia, piirrän, luen, soitan pianoa, laulan, olen kavereiden kanssa, kuuntelen musiikkia, juttelen, bloggaan... Kaikenlaista. Ja koulu. Normaalin koulutyön lisäksi olen Matemaattis-Luonnontieteellisellä luokalla, jolloin yksi pitkä valinnaiseni menee matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan sekä maantietoon ja biologiaan. Muina valinnaisina minulla on kotsa ja musiikki, lyhyenä laulukurssi. Kuulun koulumme oppilaskunnan hallitukseen, jossa liityn ahkerasti työryhmiin jotka suunnittelevat juhlia tms. Kuulun koulumme äänentoistotiimiin, joka vastaa juhlissa musiikista, valoista - äänentoistosta yleensä. Sen lisäksi minulla on kaveriporukka - jonka kanssa olen säännöllisesti. 

En väitä etteikö elämäni olisi kiireinen, mutta ehdin tehdä kaiken. En vaihtaisi mitään. Kun kaiken organisoi hyvin, ehtii tehdä vaikka mitä. Mutta onko se tapa jolla haluan elää? Haluanko olla aikataulun orja? En usko. Haluan elää hetken kerrallaan. Laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, tehdä kaiken omassa tahdissa, tehdä sen mitä haluan. Olla oma itseni. En mitään muuta. (eipä sillä että kalenteri on silti kätevä)

Ja siitä pääsenkin toiseen pohdiskeluni aiheeseen. Kuka minä olen? Mitä minä olen? Millainen olen? 

Minulla on aina ollut voimakas viett miellyttää toisia, olla tuottamatta pettymystä. Olla täydellinen muiden silmissä. Aina epäonnistuessani olen tuntenut pettymystä. Olen halunnut olla sellainen kuin muut haluavat, sellainen jonka seurassa halutaan olla. Jonka kanssa on mukava olla. Jota kaivataan silloin kun olen kipeänä. 

Olen sanonut että ihmiset ovat tehneet minusta sen mitä olen. Se on totta. Yleensä ihmiset... Tavallaan muuttavat minua. Yleensä... Ihmistä, johon olen tutustunut, kiinnostava juttu, ajatustapa tai miellyttävä luonteenpiirre... Tavallaan saan sen. Tai siis... Kiinnostun siitä asiasta, alan ajatella sillä tavalla tai luonteeni hieman muuttuu. Tai jotain muuta, mutta samalla tyylillä. Joskus tyylisuuntaa, puhetapaa, mitä vain. Kuin... Kuin muuttuisin ihmisten mielen mukaan. Kaikkia en tietenkään miellytä - hyvänen aika en - mutta joitakuita. 

Selitykseni oli ehkä vähän epäselvä, mutta todellakin tarkoitan sitä kun sanon että ihmiset ovat tehneet minusta sen mitä olen. Seura tekee kaltaisekseen, enkä kadu mitään. Olen juuri minä, enkä muuta haluaisi ollakkaan.

<3 Hosimurzu

Ihanaa joulunloppua vielä kaikille <3

Päivän linkki tästä.

Varastettuja siilejä ja kilo suklaata

Tänään. En ole tehnyt sitten niin mitään kirjoittamisen arvoista, joten tästä tulee nyt vähän randomia. Yrittäkää kestää.

SIILIVARKAUS

Mihin se maailma on mennyt, kun pehmosiilitkin pöllitään ja niitä väitetään omiksi? Pikkuveljeni teki niin. Tällä hetkellä kotonamme - tai no siis korvessa mökillä - on käynnissä suuri sota SIILIN herruudesta.

Mutta siirtykäämme muihin aiheisiin. Miksi kirjoittamiseni on taas niin väkinäistä..?

Mutta siis. Joulun aikaan tulee syötyä niin paljon suklaata, että paisun kuin pullataikina. Vyöryn varmaan kouluun - kunhan se siis alkaa. Hyvänen aika, sehän olisi siis jouluaatto huomenna. Ei tunnu siltä. Tänään tehtiin jo piparitalokin... Jouluruokaa, joulusauna, Ihmisiä, joululahjoja.... Itse olen toivonut Marimekon olkalaukun. 

Mutta se siitä. Tuli lyhyt päivitys. No, kuitenkin. 

Ai niin, siitä vielä että Howrsessa ihmiset eivät tienneet mitä hetero tarkoittaa. No, osa ajattelee että "no jopas on tyhmiä lapsia". Minun mielestäni... Ei välttämättä. Ehkä heidän vanhempansa ajattelevat... Että ei heidän tarvitse tietää mikä hetero on. Tai homo. Tai lesbo. Tai bi. Tai panseksuaali. Ja niin edelleen. Ihmisiä me kaikki olemme. Ja siinä kaikki, mitä jokaisen lapsen tarvitsee tietää. Niin minä ainakin ajattelen. Ja itse uskon olevani bi, enkä ole sitä kaikille kailottanut koulun käytävillä. Hittoakos se niille kuuluu. Mielestäni ihminen, joka tulee kaapista ulos on rohkea, mutta enpä itse ajatellut kuitenkaan nostaa siitä numeroa. 

Eräs ihminen laittaa taas pääni sekaisin. En oikein enää tiedä kuinka ilmaista itseäni, mutta meillä on aikaa. Aikaa ajatella, tutustua, lähentyä. 

Päivän linkki tästä. 

Minun puolestani nyt vielä kerran oikein ihanaa joulua kaikille, nauttikaa<3

<3Hosimurzu

Luv ya guys, you too u gays there<3

Ah niin ihana tauti taasen

Minäkö muka kouluaddikti? Enhän toki.

Muuten vain kirmailen kouluun heti tilaisuuden tullessa. Ja nyt osa lukijoistani - tai ehkei sittenkään, no kuitenkin - ihmettelee tätä lausahdusta, joten selitän hivenen. Eli. Kuinka tunnollinen oppilas täytyy olla, että tulee kipeäksi viimeisellä kouluviikolla? Sillä juuri näin kävi. Ei mitään kunnollista, yksi testi vain. Mutta. Olisin päässyt niihin edellisissä bloggauksissa mainitsemiini juttuihin; sävelradioon, juontamaan, sooloon jne. No, totta kai pääsin maanantaina kouluun - silloin kun ei ollut mitään. Anteeksi Kitsune, matkin nyt sinua.

Maanantai

Kaiken pahan alku ja juuri. 

Tunsin jo aamulla itseni riutuneeksi, eikä ääntä lähtenyt kunnolla. Pyh, maanantaiväsymyksen piikkiin. Kouluun vaan. Ei mitään erikoista, tosin, matikantunnit olin suosiolla puhumatta. Sen jälkeen oppilaskunnan välituntikokous - hups, ne juonnot (ei uhrannut kovinkaan paljon aikaa niiden eteen viikonloppuna). Sieltä suoraan mystiseen bilsanvarastoon tekemään koulun verkkolehteä joka muutettiin blogiksi. Sitten syömään ja englannintunnille ja kotiin. Lauluharkat jätin suosiolla väliin, en ollut enää koulussakaan. Kotona tunsin itseni entistä väsyneemmäksi, mutta raahauduin kuitenkin puoliväkisin pianotunnille. Kotiin tultuani syy väsymykseen selvisi - kuumetta. No niinpä tietysti. Se siitä sävelradiosta. No, otin lääkettä ja menin nukkumaan. 

Tiistai

Yöllä viiden aikoihin heräsin pahaan oloon ja kylmyyteen. No, menin ottamaan lääkettä. Ja oksensin. Otin lääkkeeni, ja menin takaisin sänkyyn. Heräsin tunnin kuluttua uudelleen ja oksensin taas. Menin vielä nukkumaan. Makasin puolikuolleena sängyssä... 6 tuntia? ja oksensin taas (anteeksi yksityiskohdista). Sen jälkeen tunsin oloni kohtalaisen hyväksi. Nukuin kuitenkin lisää enkä syönyt sinä päivänä kovin paljoa. Kurkkuuni sattui yhä enemmän, sekin vähä ruoka mitä söin tuntui repivän kurkkuni hajalle täydellisesti. Lojuin koneella ja sängylläni koko päivän, enkä saanut sitten niin mitään järkevää aikaiseksi. Illalla äiti vilkaisi kurkkuani - joka oli niin kipeä etten voinut edes nielaista irvistämättä - ja totesi sen olevan punainen, ja täynnä peitteitä. No, NCIS nauhalle ja nukkumaan. Se siitä juonnosta.

Keskiviikko

Nukuin koko yön hyvin, mutta aamulla kurkkuni oli todella kipeä. Tästä johtuen aamupalani oli mangopiltti. 

Aamupäivällä menin lääkärille. Siellä sain kuulla tuomion - minulla diagnosoitiin angiina. En saa laulaa torstaina. Teki mieli lyödä seinää. Sooloryhmä. Joulukirkko. Yleisölle esiintyminen. Sooloryhmä. DeeJay (anteeksi, kirjoitin viime bloggauksessa omalla tavallani Deejii, olen pahoillani). Sooloryhmä. Halusin itkeä. Löydä seinää. Hypätä ikkunasta. No, eikun resepti kouraan ja apteekkiin. Penisilliinikuuri. Tabletteja, jotka maistuvat hammastahnalle. Mikäs siinä. 

Sen jälkeen metsästämään lahjaa kavereille äidin matkassa (kävi kaupassa, postissa ja tukussa), mistä löysinkin lahjat. Ja korttitarpeita. Sitten kotiin. 

Tekemään 24 korttia. Mikäpäs siinä. Sitten yritin keksiä lahjaa DeeJaylle kun ensimmäinen osoittautui laittomaksi. Ideoita löytyi paljonkin, tarvikkeita ei. Päädyn tekemään pehmon ja ostamaan korun.

Torstai

En saanut tarttumisvaaran vuoksi mennä kouluun, vaikka kurkku tuntuikin hyvältä. Edes juominen ei sattunut, syöminenkin oli miltei kivutonta. No, eikun kortit loppuun. Ja sitten se DeeJayn lahja (pehmo...kissa?) jota teinkin sitten yhteensä sellaiset 7 tuntia. Ja tulos... Se oli ruma. Mutta olipa itsetehdyn näkoinen ja ajatus on tärkein jne. Tuntui kuitenkin tykkäävän<3 Sitä tehdessä meni tosiaan päivä... Ja sitten etsiskelin vaatteita ja pakkailin perjantaita - viimeistä koulupäivää ennen lomaa - varten. 

Perjantai

Rakas perjantai. Olen odottanut sinua. 

Viimeinkin kouluun. Oli ikävä Ihmisiä. Raahaudun kouluun jo puoli tuntia ennen koulun alkua, jäätävän kokoisten laukkujen kanssa mekossa<3. No, eihän minulla ole kuin; 8 pakettia, DeeJayn lahja, 24 korttia ja toppahousut. Ym. mukavaa.

No, kippaan ylimääräiset tavarat kaappiin ja lähden etsimään ihmisiä jotta voisin antaa heille lahjat ja/tai kortit. Löydäkin 6 paketille ja yhdelle kortille omistajat, ja kellojen soitua käyn ilmoittamassa luokkikselleni meneväni saliin äänentoistohommia varten. Saankin lukujärjestykseni, ja järkytyn huomatessani meneväni kahdeksaan joka aamu. 

Raahaudun saliin, jossa odotan muita 20 minuuttia, jonka jälkeen lahjoitan Hemulille hänen joulukorttinsa. 

Hetki sen jälkeen myös DeeJay ilmestyy paikalle. Halaamme niin, että meinaan kompastua korkokengissäni (kylläkyllä, olen taitava. Ensi kerralla varovaisemmin niin varpaasi säästyvät >.<) ja tyrkkään lahjan ja kortin hänelle. 

Pian sen jälkeen harjoittelemme hetken juhlaa, ei kokonaan, ja piakkoin ihmiset alkavat virrata saliin. Otan penkilläni paremman asennon kun esitys alkaa, ja yritän seurata yhtä aikaa itse juhlaa ja Hemulin käsien liikettä mikseripöydällä. Häiritsevää. No, opin ehkä taas hieman enemmän. 

Juhlan jälkeen siivoilemme, ja Hemulin tietokoneen... Virtalähde? katoaa. Hän jää etsimään sitä koululle ja  lupaudun jäämään seuraksi niin että menemme yhdessä seuraavalla bussilla. No, kävin kalastelemassa kamojani kaapista sillä välin kun hän etsi kadonnutta mitäliejuttuaan. Sitten kotiin.

Illalla DeeJay, kitaristi ja basisti tuli käymän meille koska angiinasta toipuvana en saanut lähteä ulos. No, meillä oli varsin hauskaa. Sanotaanko nyt vaikka niin että mitä voi olettaa jos neljä enemmän tai vähemmän monipuolisesti ajattelevaa ihmistä laitataan samaan huoneeseen... No, piano on hauska soitin ja Twister hauska peli. 

Tänään

Eli lauantaina. 

Heti aamusta lähdemme korpeen, mökille. Autot ovat täynnä tavaraa koska olemme täällä torstaihin asti. Saa nähdä keksinkö mitään blogattavaa. No, ehkäpä koska joulu. 

Sain tänään hauskan idean. Teen vihkoon joka toiselle sivulle kollaasin ja joka toiselle sivulle kirjoitan kappaleita (joita kuuntelen samalla tai sen jälkeen, sitä ennen tai ihan milloin vaan). Saa nähdä mitä siitä tulee. 

Mutta nyt. Anteeksi romaanista, ja oikein Hyvää ja rauhallista joulua kaikille tällä erää. 

<3 Hosimurzu

Ah, päivän linkkivalinta tästä. For you my love<3

Kylki sen olla pitää

...eikä mikään selkä.
Jaa-ah. Mitäs tässä onkaan tehty. Noh, matkaa ei sitten heitettykään, jäimme kotio koska pikkuveljeni sairastui. No. Olipa sitten Queenin synttärit. Järjestimme hänelle pienet surprise partyt, ja litkimme isot mukilliset kahvia. Kofeiinipärinöissä sitten koko loppuillan.
No mutta. Matti-perunan koulu on mennyt ihan hyvin. Viikosta on tulossa kiireinen koska.
Tiistaina olen lupautunut lukemaan joulutervehdyksiä Kitsunen ja parin muun kanssa keskusradiossa. (I'm gonna faiiil).
Keskiviikkona juonnan oppilaskunnan pikkujouluissa Kitsunen kanssa. Ja Hemuli on joulupukki ja juontaa myös. (I'm gonna faiiiil.)
Torstaina on joulukirkko, ja laulan enkelikuoron sooloryhmässä parin hepun ja Deejiin kanssa. (I'm gonna faiiiiil.)
Perjantaina on joulujuhla ja olen äänentoistossa. (I'm gonna faiiiil.)
Että sillä lailla. Sen lisäksi teen ihmiselle levyä ja muuta mukaavaa... Kiirettä pitää.
Että siinäpä kaivattu päivitys... Lisää seuraa. Ai niin, ihanan hatun sain kummitädiltäni eilen syntymäpäivälahjaksi. Siitä kuva vähän myöhemmin. Luv ya guys<33

<3 Hosimurzu

Ah, btw. 14 v. tänään~~~ <3

Sinne meni

Eli minne meni taas pari viikkoa

Jassoo. Olenkin päivittänyt... No, pitkä aika sitten. Ei siitä sen enempää.

Nuh. Sain syysflunssan pari viikkoa sitten. Koulunarkomaanina en tietenkään jäänyt kotiin. No, enpä kyllä kuollutkaan sinne.

Hmm. Mitäs hauskaa tässä onkaan tapahtunut... No muutama koe on ollut, ja Matti-peruna on selvinnut niistä hyvin. (nimi by Affe-senpai) Luullakseni ainakin. Neiti- ja rouva Näätä kaivettiin talveksi kaapinperukoilta naftaliinin seasta, herra Näätä on luullakseni kadonnut.

Sitten itse päätapahtumaan. 24.11. Minun ja Affe-senpain yhteiset syntymäpäivät. 19 mielenkiintoista persoonaa. 17 vierasta. Suuri lammaslauma. Paljon kaikkea. Ihania ihmisiä. Lahjoja. Kiitos vielä kerran. Mysteeripaikassa, jossa UV-huone ja disco. :33

Sain mm. kyniä, meikkejä, ison keon korvakoruja, lehtiön, mangaa, meikkipussin, animea, solmion, pinnejä, örriäisen, ruusun, suklaata, kalenterin.... Liikaa kaikkea, kiitoskiitoskiitos.

Miksi kirjoittaminen tuntuu näin vaikealta tänään? KITSUNE SINUN TÄYTYY PATISTAA MINUT BLOGGAAMAAN USEAMMIN KOSKA KUOLEN KOSKA LIIKAA KERROTTAVAA EI JAKSA KERTOA KAIKKEA.

Keskiviikkona itsenäisyyspäivän juhla. Siistimpää pukeutumista. (mitä ihmetttä minä puen..?)

Saa nähdä kilahdanko lopullisesti koska ihminen. En ole vieläkään päässyt yli. Nuuuuu ;n;

Sitten  torstaine Rovaniemelle POROJAAAAAAAAAAAAAH mistä tulikin mieleeni, käykääpä täällä. Traumatisoitukaa, olkaa hyvät. XD

Olikohan tässä kaikki.... Eiköhän. Eli bloggaamisiin<3

~Hosimurzu<3

Ah, melkein unohtui, päivän linkkivalintana tällä kertaa kappale.
Kiitos sinä joka tämän näytit<3